Jyrki Kiiskinen
Jyrki Juhana Kiiskinen (s. 11. kesäkuuta 1963 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja suomentaja, joka on julkaissut runoja, romaaneita ja lastenkirjoja. Hänen tekstejään on käännetty yli 20 kielelle.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulutukseltaan Kiiskinen on humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta (1992). Hän on opettanut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja Oriveden Opistossa vuodesta 1990. Vuodesta 2014 hän on ollut Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulutuksen opettaja.[1]
Kiiskisen esikoisrunokokoelma Runoilija vaaran rinteillä ilmestyi vuonna 1989.[2] Vuosina 1991–1994 hän toimi Nuori Voima -lehden vastaavana päätoimittajana.[1] Hänelle ja Jukka Koskelaiselle myönnettiin vuonna 1992 Eino Leinon palkinto lehden kehittämisestä. Vuosina 1996–2001 Kiiskinen oli suomalaista kirjallisuutta englanniksi esitelleen Books from Finland -lehden päätoimittaja.[2] Hän on myös kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin 1994–1997, Helsingin Sanomiin 2003–2014, Suomen Luontoon 2006–2014 ja Deko-lehteen 2009–2010.[1]
Kiiskiselle myönnettiin Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1993, Kalevi Jäntin palkinto 1995 kirjasta Suomies[3] ja Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinto 2000 kirjasta Kun elän[4].[1] Vuonna 2008 Kiiskinen sai Kääntäjäkarhu-palkinnon Göran Sonnevin teoksen Valtameri (Oceanen) suomennoksesta.[5] Hänelle myönnettiin vuonna 2018 Suomi-palkinto tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta.[6] Kiiskinen on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan 1999 ja 2007[1] sekä kaudella 2019–2023, jolloin hän saa käyttää taiteilijaprofessorin nimikettä[7].
Kiiskinen oli Nuoren Voiman Liiton hallituksen jäsen 1990–1991, Eino Leinon Seuran hallituksen jäsen 1992–1996, valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 2001–2003 ja Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 2004–2007. Hän kuuluu Elävien runoilijoiden klubin perustajajäseniin.[1]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runoilija vaaran rinteellä. Helsinki: Art House, 1989. ISBN 951-884-017-2.
- Sillä ei ole nimeä. Kuvitus: Eero Heikkinen. Helsinki: Art House, 1990. ISBN 951-884-041-5.
- Silmän kartta. Ruumiinkirjoitusta. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-30-9772-2.
- Kun elän. Runoja. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1479-1.
- Menopaluu. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3728-7.
- Onnenpyörä. Vuoden 2009 runot. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5629-9.
- Äänen murros. Helsinki: Teos, 2016. ISBN 978-951-851-680-7.
- Kiiskiset: runoproosaa. Helsinki: Teos, 2019. ISBN 978-951-851-912-9.
- Nenän edessä vuori. Helsinki: Teos, 2023. ISBN 978-952-363-385-8.
Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomies. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0409-5.
- Kaamos. Romaani. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-1012-5.
- Jos minulla ei olisi rakkautta. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2779-6.
- Jonglööri. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7428-6.
Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jänis ja Vanki. Kuvittanut Kustaa Saksi. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1479-1.
- Jäniksen ja Vangin suuri matka. Eläinsatuja. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3236-6.
- Jänis ja Vanki sukukokouksessa. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3700-7.
- Jänis ja Vanki koulunopenkillä. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4138-7.
- Jänis ja Vanki saavat kännykän. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5007-5.
Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiiskinen, Jyrki & Levola, Kari (toim.): Ryhmä 92. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-30-9945-8.
- Unelmat ja ruosteinen arki. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-30-9919-9.
- Talvi. Helsinki: Talvi-työryhmä, 1998. ISBN 952-91-0556-8.
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Janet Asimov & Isaac Asimov: Norby seonnut robotti. (Norby, the mixed-up robot, 1983). Helsinki: Art House, 1990. ISBN 951-884-091-1.
- Octavio Paz: Kotka vai aurinko. Suomentanut Jyrki Kiiskinen ja Jukka Koskelainen. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0828-7.
- Elisabet Nordgren (toim.): Rupikonnakultin jälkiä. Uuden liettualaisen runouden antologia. Suomentanut Harry Forsblom, Leila Joutsen ja Jyrki Kiiskinen. Oulu: Pohjoinen, 2001. ISBN 951-749-348-7.
- Claes Andersson: On kylmä, täällä palaa. Kaksi runokokoelmaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28873-X.
- Peter Mickwitz: Lasinen avaruusalus. Valikoima runoja. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3464-4.
- Oscar Rossi & Tiia Strandén: Tämä ei ole fiktiota. 18 pohjoismaista nykyrunoilijaa. Suomentanut Jyrki Kiiskinen et al. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-133-8.
- Göran Sonnevi: Valtameri. (Oceanen, 2005). Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3751-9.
- Claes Andersson: Ajan meno. (Tidens framfart, 2005). Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34556-6.
- Claes Andersson: Pimeän kirkkaus. (Mörkrets klarhet, 2010). Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36839-8.
- Gabriel Mwènè Okoundji: Rukous esi-isille. (Prière aux ancêtres, 2007). Turku: Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-66-0.
- Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. (Hashiru koto ni tsuite kataru toki ni boku no kataru koto, 2007). Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6035-7.
- Jacques Bonnet: Kirjaston henget. (Des bibliothèques pleines de fantômes, 2008). Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-4873-7.
- Claes Andersson: Syksyni sumuissa rakastan sinua. (Jag älskar dig med mina höstliga dimmor). Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39587-5.
- Horace Engdahl: Sen jälkeen savuke. (Meteorer; Cigaretten efteråt). Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-192-1.
- Claes Andersson: Aamu meren rannalla: sisäänhengitys, uloshengitys. (En morgon vid havet). Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-41307-4.
- Tua Forsström: Merkintöjä. (Anteckningar). Helsinki: Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-552-3.
- Claes Andersson: Maanalainen näkötorni. (Det underjordiska utsiktstornet). Helsinki: WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43358-4.
- Aase Berg: Akka. (Haggan). Helsinki: Siltala, 2020. ISBN 978-952-234-650-6.
- Ann Jäderlund: Syvä rakkaus ei ketään: runoja 1992–2005. (Djupa, kärlek, ingen). Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-234-860-9.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on 2015, s. 345. Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b Kiiskinen, Jyrki Kirjasampo.fi. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ Jyrki Kiiskinen ja Ohto Manninen saivat Jäntin rahaston palkinnot HS.fi. 21.1.1995. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ Ylen Tanssiva karhu-runopalkinnon 20-vuotisjuhlavuosi (Palkinnon saajat vuosina 1994–2013) 5.4.2013. Yle. Viitattu 12.7.2021.
- ↑ Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen Yle.fi. 12.6.2014. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ Remu Aaltonen ja Paola Suhonen saivat arvostetut Suomi -palkinnot iltalehti.fi. Viitattu 3.12.2018.
- ↑ Taiteilijaprofessorit 10.1.2022 (päivitetty). Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 17.1.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
