Jarkko Sipilä
| Jarkko Sipilä | |
|---|---|
 Jarkko Sipilä vuonna 2013. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. huhtikuuta 1964 Helsinki |
| Kuollut | 7. maaliskuuta 2022 (57 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | oikeustoimittaja, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | rikoskirjallisuus |
| Esikoisteos | Koukku (1996) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
Jarkko Kari Tapio Sipilä[1] (15. huhtikuuta 1964 Helsinki – 7. maaliskuuta 2022 Helsinki[2]) oli suomalainen dekkarikirjailija ja MTV:n rikostoimituksen päällikkö.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sipilä kävi Sanoman toimittajakoulun ja työskenteli rikostoimittajana Helsingin Sanomissa vuosina 1991–1996 ja MTV3:ssa vuodesta 1996.[4] Hän myös opiskeli vuoden rakennustekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa.
Kirjailijaksi Sipilä ryhtyi ystävänsä ja kollegansa Harri Nykäsen kehotuksesta. Nykäsen tavoin Sipilä on osuuskuntamuotoisen kustantamo Crime Timen perustajajäsen. Useimmissa hänen rikosromaaneissaan on päähenkilönä komisario Kari Takamäki ryhmineen. Sipilän esikoisteos Koukku julkaistiin vuonna 1996. Hän julkaisi myös novellikokoelman Kulmapubin koktaili. 1990-luvun puolivälissä Sipilä kirjoitti muutaman lyhyen rikoskuunnelman. Lisäksi hän kirjoitti pitkät kuunnelmat Nimbus ja Kirottu Palosaari.
MTV3 esitti 1. lokakuuta 2006 alkaen Sipilän kirjallisuuteen perustuvan televisiosarjan Rikospoliisi ei laula. Sen ohjasi Jarmo Lampela, ja toisena käsikirjoittajana oli Sipilän ohella hänen ystävänsä, muun muassa Helsingin Sanomien toimittajana työskennellyt Jouni Mölsä. Ohjelman ensi-iltaa seurasi lähes miljoona suomalaista.
Sipilä toimi pitkään Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtajana.[2] Vuonna 2004 sisäministeriön poliisiosasto myönsi Sipilälle poliisin ansioristin. Gummerus myönsi vuonna 2006 Sipilälle Kaarlen palkinnon.[5] Suomen dekkariseura myönsi Sipilälle vuonna 2009 Vuoden Johtolanka -palkinnon.[4]
Sipilä teki rikostoimittaja Pekka Lehtisen kanssa kolmea ohjelmaa. Vuosina 2014–2016 he juonsivat MTV:n nettiin Vinkkimiehet-ohjelmaa.[3][6] Helmikuussa 2017 MTV3-kanavalla alkoi Sipilän ja Lehtisen rikos- ja oikeusalan ajankohtaisohjelma Rikospaikka. Rikospaikka on jatkoa Vinkkimiehet-sarjalle.[7] Vuodesta 2018 he tekivät Radioplay-palveluun Rikospaikkaradio-podcastia.[8]
Sipilältä ilmestyi Crime Time -kustannusyhtiötä vielä hänen kuolemansa jälkeen yksi dekkari, joka julkaistiin kesäkuussa 2022.[9]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sipilän perheeseen kuuluivat vaimo ja kolme lasta. Hän harrasti jalkapallo- ja jääkiekkovalmennusta. Sipilä oli itsekin lahjakas urheilija,[10] sillä hän voitti koripallon SM-mitaleja juniorisarjoissa 1980-luvulla ja oli aktiivinen käsipalloilija 1990-luvulla.
Sipilä kuoli Helsingissä 7. maaliskuuta 2022 sairauskohtaukseen, jonka oli saanut noin viikkoa aiemmin.[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koukku. Book Studio, 1996. ISBN 951-611-802-X.
- Kulmapubin koktaili. Taskukirja Loisto, 1998. ISBN 952-459-627-X.
- Kosketuslaukaus. Book Studio, 2001. ISBN 951-20-5926-6.
- Tappokäsky. Book Studio, 2002. ISBN 951-20-6238-0.
- Venkula. Teoksessa Intohimosta rikokseen. Book Studio, 2002. ISBN 951-20-6121-X.
- Karu keikka. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6466-9.
- Kultainen peura. Taskukirja Loisto Oy, 2004. ISBN 952-459-503-6.
- Todennäköisin syin. Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6672-6.
- Likainen kaupunki. Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6943-1.
- Mitään salaamatta. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7252-1.
- Palosaari. Yleisradion Radioteatteri, kuunnelma, 2006 (ensiesitys kesällä 2007 nimellä Kirottu Palosaari)
- Kylmä jälki. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7527-0.
- Seinää vasten. Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7810-3.
- Prikaatin kosto. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-7989-6.
- Helsinki Homicide: Against the Wall. (Seinää vasten englanniksi). Ice Cold Crime, 2009. ISBN 978-098-244-490-0.
- Katumurha. Gummerus, 2010. ISBN 978-951-20-8335-0.
- Veri luottoa lisää (minidekkari) Vakka & kansi 2010 ISBN 978-952-59-1217-3
- Paha paha tyttö. (Yhdessä Harri Nykäsen kanssa). Crime Time, 2010. ISBN 978-952-92-7216-7.
- Muru. Crime Time, 2011. ISBN 978-952-5918-24-3.
- Suljetuin ovin. Crime Time, 2012. ISBN 978-952-5918-75-5.
- Valepoliisi. Crime Time, 2013. ISBN 978-952-289-048-0.
- Rahan metsästäjät. Jarkko Sipilä & Scott Stenvenson. Crime Time, 2013. ISBN 978-952-289-046-7.
- Luupuisto. Crime Time, 2014. ISBN 978-952-289-146-4.
- Mies kuumasta. Crime Time, 2015. ISBN 978-952-289-243-0.
- Valheen kasvot. Crime Time, 2016. ISBN 978-952-289-278-2
- Syvälle haudattu, Crime Time, 2017. ISBN 978-952-289-324-6
- Häikäilemätön, Crime Time, 2018. ISBN 978-952-289-418-2
- Uhripeli, Crime Time, 2019. ISBN 978-952-289-521-9
- Syy tappaa, Crime Time, 2020. ISBN 978-952-291-750-8
- Pelontekijät. Crime Time, 2021. ISBN 978-952-291-971-7.
- Kahdesti tapettu. Crime Time, 2022. ISBN 978-952-382-214-6.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pasanen, Jarmo: Pahan pauloissa. Me 11/2006, s. 12, 13 ja 15.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 20.3.2022, nro 77, s. B 23. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Kuolinilmoituksen verkkoversio. Viitattu 20.3.2022.
- ↑ a b c Koppinen, Mari: Rikostoimittaja ja rikoskirjailija Jarkko Sipilä on kuollut Helsingin Sanomat. 7.3.2022. Viitattu 7.3.2022.
- ↑ a b Jarkko Sipilä – Rikostoimittaja ja dekkarikirjailija J. Sipilä.
- ↑ a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 858. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Jarkko Sipilä sai Kaarlen palkinnon Turun Sanomat. 1.2.2006. Viitattu 3.12.2014.
- ↑ Katsomo.fi
- ↑ Rastamo, Krista: Sipilä ja Lehtinen tuovat Vinkkimiehet televisioon: MTV:n uutuusohjelma "Rikospaikka" vie katsojan kulissien taa mtvuutiset.fi. 18.11.2016. Viitattu 30.1.2017.
- ↑ Rikospaikkaradio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suvi Kerttula: Runsas viikko sitten kuolleen Jarkko Sipilän viimeinen kirja ilmestyy kesällä Ilta-Sanomat. 18.3.2022. Viitattu 18.3.2022.
- ↑ S. Reinboth, A. Sipilä: Jarkko Sipilä esiintyi tuimailmeisenä toimittajana, mutta hän oli pohjattoman hyväntahtoinen ihminen, joka nautti saadessaan toiset iloisiksi Helsingin Sanomat. 9.3.2022. Viitattu 7.1.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gummeruksen kirjailijaesittely. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sipilä Dekkarinetissä.
- Jarkko Sipilän verkkosivut.
- Jarkko Sipilän haastattelu. Kirjastokaista-video.
- Jarkko Sipilä – Finland’s finest. (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||
