Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2001

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2001
Päivämäärä 15.25. helmikuuta 2001
Tapahtumapaikka Lahden urheilukeskus
Paikkakunta Suomi Lahti
Kävijöitä 340 000
Järjestäjä Suomen Hiihtoliitto
Lahden Hiihtoseura
Lahden kaupunki
Kotisivut
Salpausselän hyppyrimäet kisojen aikaan 18.2.2001
Yleisöä

Vuoden 2001 hiihdon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Lahdessa 15.–25. helmikuuta 2001. Ensimmäistä kertaa mukana olivat hiihdon sprinttimatkat sekä uudentyylinen takaa-ajo, jossa molemmat matkat hiihdettiin saman päivän aikana.

Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi europarlamentaarikko Marjo Matikainen-Karlström[1] ja pääsihteerinä Seppo Innanen[2].

Kilpailut jäivät osaltaan historiaan dopingskandaalista, jossa isäntämaa Suomen hiihtomaajoukkueen kuusi jäsentä jäi kiinni verenohennuslääke Hemohesin käytöstä.[3]

Naisten 30 kilometrin kilpailu jouduttiin perumaan kovan pakkasen takia.

Miesten maastohiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sprintti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 21. helmikuuta
Suomen Lauri Pyykönen oli kilpailussa 13., Sami Jauhojärvi 18. ja Petri Ylönen 34:s.

15 km (p)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Hiihtäjä Aika
1 Ruotsi Per Elofsson 39.26,0
2 Ruotsi Mathias Fredriksson 39.42,5
3 Norja Odd-Bjørn Hjelmeset 39.49,3
4 Suomi Harri Kirvesniemi 40.06,3
5 Viro Andrus Veerpalu 40.06,5
6 Norja Frode Estil 40.21,1

Päivämäärä: 15. helmikuuta
Suomen Sami Repo oli kilpailussa 11:s. Jari Isometsä tuli neljäntenä maaliin, mutta hänet hylättiin dopingrikkeen takia. Janne Immonen keskeytti siteen katkettua. Mika Myllylä ei startannut kilpailuun.

30 km (p)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Hiihtäjä Aika
1 Viro Andrus Veerpalu 1.14.17,9
2 Norja Frode Estil 1.14.18,1
3 Venäjä Mihail Ivanov 1.14.49,1
4 Norja Erling Jevne 1.14.57,2
5 Norja Odd-Bjørn Hjelmeset 1.15.15,7
6 Ruotsi Mathias Fredriksson 1.15.21,5

Päivämäärä: 19. helmikuuta
Suomen Harri Kirvesniemi oli kilpailussa kahdeksas, Janne Immonen kymmenes ja Timo Toppari 32:s.

50 km (v)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Hiihtäjä Aika
1 Espanja Johann Mühlegg 2.05.27,2
2 Saksa René Sommerfeldt 2.07.23,4
3 Venäjä Sergei Krjanin 2.07.28,4
4 Venäjä Andrei Nutrihin 2.08.30,3
5 Itävalta Christian Hoffmann 2.08.50,5
6 Ruotsi Per Elofsson 2.08.51,9

Päivämäärä: 25. helmikuuta
Suomen Ari Palolahti oli kilpailussa 32., Jussi Ylimäki 44. ja Petri Ylönen 45:s.

10 km (p) + 10 km (v) takaa-ajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Hiihtäjä Aika
1 Ruotsi Per Elofsson 47.15,5
2 Espanja Johann Mühlegg 47.42,0
3 Venäjä Vitali Denisov 47.49,5
4 Ruotsi Mathias Fredriksson 47.56,3
5 Norja Thomas Alsgaard 47.59,0
6 Liechtenstein Markus Hasler 47.59,5

Päivämäärä: 17. helmikuuta
Suomen Sami Repo oli kilpailussa 11:s. Jari Isometsä tuli toisena maaliin, mutta hänen hopeamitalisuorituksensa hylättiin dopingrikkeen takia. Janne Immonen keskeytti sauvan katkettua (myöhemmin osoittautui, että Immonen katkaisi sauvansa tahallaan välttyäkseen dopingtestiltä). Mika Myllylä johti kilpailua perinteisen osuuden jälkeen, mutta ei startannut vapaan osuudelle.

4 × 10 km viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 22. helmikuuta
Suomen joukkue (Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Sami Repo ja Mika Myllylä) tuli kilpailussa ensimmäisenä maaliin, mutta kultamitalisuoritus hylättiin Immosen, Kirvesniemen ja Myllylän dopingrikkeiden takia.
[4]

Naisten maastohiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sprintti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 21. helmikuuta
Suomen Elina Pienimäki oli kilpailussa kahdeksas ja Aino-Kaisa Saarinen 11:s.

10 km (p)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Hiihtäjä Aika
1 Norja Bente Skari 26.55,5
2 Venäjä Olga Danilova 27.08,4
3 Venäjä Larissa Lazutina 27.27,0
4 Italia Stefania Belmondo 27.40,5
5 Suomi Virpi Kuitunen 27.43,4
6 Norja Hilde G. Pedersen 27.56,3

Päivämäärä: 20. helmikuuta
Suomen Kaisa Varis oli kilpailussa seitsemäs, Milla Jauho yhdeksäs ja Riikka Sirviö 15:s.

15 km (p)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Hiihtäjä Aika
1 Norja Bente Skari 43.54,8
2 Venäjä Olga Danilova 44.02,5
3 Suomi Kaisa Varis 44.57,5
4 Norja Hilde G. Pedersen 45.20,4
5 Suomi Virpi Kuitunen 45.25,7
6 Suomi Milla Jauho 45.39,1

Päivämäärä: 15. helmikuuta
Suomen Kati Sundqvist oli kilpailussa 32:s.

5 km (p) + 5 km (v) takaa-ajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Hiihtäjä Aika
1 Suomi Virpi Kuitunen 28.06,1
2 Venäjä Larisa Lazutina 28.08,9
3 Venäjä Olga Danilova 28.09,3
4 Italia Stefania Belmondo 28.23,3
5 Norja Bente Skari 28.24,3
6 Suomi Kaisa Varis 28.26,2

Päivämäärä: 18. helmikuuta
Suomen Milla Jauho oli kilpailussa yhdeksäs ja Pirjo Manninen 26:s.

4 × 5 km viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 23. helmikuuta
Suomen joukkue (Virpi Kuitunen, Milla Jauho, Kaisa Varis ja Pirjo Manninen) tuli kilpailussa toisena maaliin, mutta hopeamitalisuoritus hylättiin Kuitusen ja Jauhon dopingrikkeiden takia.

Yhdistetty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sprintti (suurmäki K116 + 7,5 km hiihto)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 24. helmikuuta
Suomen Antti Kuisma oli kilpailussa 21:s.

Normaalikilpailu (normaalimäki K90 + 15 km hiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 15. helmikuuta
Suomen Jaakko Tallus oli kilpailussa kymmenes ja Jari Mantila 15:s.

Joukkuekilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 20. helmikuuta
[5]

Mäkihyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normaalimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Kilpailija Pisteet
1 Puola Adam Małysz 246,0
2 Saksa Martin Schmitt 233,0
3 Itävalta Martin Höllwarth 223,0
4 Itävalta Stefan Horngacher 219,0
5 Japani Masahiko Harada 217,5
6 Itävalta Andreas Goldberger 216,5
Suomi Janne Ahonen

Päivämäärä: 23. helmikuuta
Suomen Matti Hautamäki oli kilpailussa yhdeksäs, Ville Kantee kymmenes ja Risto Jussilainen 14:s.

Suurmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Kilpailija Pisteet
1 Saksa Martin Schmitt 276,3
2 Puola Adam Małysz 273,5
3 Suomi Janne Ahonen 267,4
4 Itävalta Martin Höllwarth 251,4
5 Itävalta Stefan Horngacher 238,9
6 Saksa Sven Hannawald 236,9

Päivämäärä: 19. helmikuuta, ohjelmassa alun perin 18.2., mutta siirrettiin tuulen vuoksi seuraavalle päivälle.[6]

Suomen Ville Kantee oli kilpailussa yhdeksäs, Jani Soininen kymmenes ja Risto Jussilainen 12:s.

Normaalimäen joukkuekilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 25. helmikuuta

Suurmäen joukkuekilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä: 24. helmikuuta, ohjelmassa alun perin keskiviikkona 21.2., mutta siirrettiin tuulen vuoksi lauantaille 24.2.[7]
[8]

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

      Isäntämaa

Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1.  Norja 6 2 2 10
2.  Saksa 3 2 3 8
3.  Suomi 2 5 3 10
4.  Ruotsi 2 2 0 4
5.  Venäjä 1 3 6 10
6.  Itävalta 1 1 3 5
7.  Puola 1 1 0 2
8.  Espanja 1 1 0 2
9.  Viro 1 0 0 1
10.  Italia 0 1 1 2

Suomen joukkueen doping-tapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001

Suomen menettämät mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen joukkue, kultaa miesten 4 × 10 km viesti
  • Jari Isometsä, hopeaa takaa-ajo
  • Suomen joukkue, hopeaa naisten 4 × 5 km viesti

Dopingista kisoissa kärynneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitsijakiellon saaneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkärit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epänormaalit verenkuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veridopingia tutkineiden Tapio Videmanin, Inggard Lereimin ym. tekemässä tutkimuksessa kaikista Lahdessa testatuista urheilijoista 17 prosentilla oli erittäin epänormaali verenkuva ja epänormaali 19 prosentilla (normaali 64 %:lla). Mitalisteista verenkuva oli 50 prosentilla erittäin epänormaali. Tutkimuksen mukaan tulosten perusteella veridoping on yleistä ja tehokasta ja että testit ovat tehottomia.[9][10]

Alla taulukossa naisten ja miesten yksilöhiihtokilpailujen mitalistien verenkuvat (punainen erittäin epänormaali, keltainen epänormaali, harmaa normaali). Aamulehdessä ilmestyneen taulukon järjestystä on "minimaalisesti muutettu" matkojen tunnistamisen vaikeuttamiseksi. Suomen antidopingtoimikunnan puheenjohtaja Timo Seppälän mukaan tuloksista ei voi suoraan sanoa, että erittäin epänormaalit verenarvot tarkoittaisivat epon käyttöä tai että normaalit tarkoittaisivat puhdasta urheilijaa. Tapio Videmanin arvion mukaan nimien julkistaminen olisi aiheuttanut kaikkien aikojen skandaalin Lahdessa.[10]

Lahden mitalistien verenkuvat
1.
2.  
3.  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. STT: Matikainen- Kallström ei pyri Hiihtoliiton puheenjohtajaksi 4.10.2000. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2021.
  2. Jarmo Färdig: Innanen tavoittelee täyden kympin MM-hiihtoja 13.1.2001. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.4.2021.
  3. [1]
  4. [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. [3][vanhentunut linkki]
  6. MM-HIIHDOT, MÄKIHYPPY: Schmitt päästi riemunsa valloilleen mäessä Helsingin Sanomat. 20.2.2001. Viitattu 6.4.2017.
  7. MM-HIIHDOT: Itätuuli teki mäkimiehille tepposen Helsingin Sanomat. 22.2.2001. Viitattu 6.4.2017.
  8. [4][vanhentunut linkki]
  9. Stray-Gundersen, J. & Videman, T. & Penttilä, I. & Lereim, I: Abnormal hematologic profiles in elite cross-country skiers: blood doping or?. Clinical Journal of Sport Medicine, 2003 May, 13. vsk, nro 3, s. 132–137. Artikkelin tiivistelmä verkossa. Viitattu 25.10.2012. (englanniksi)
  10. a b Kuusela, Matti: Joka toinen Lahden mitalihiihtäjä turvautui veridopingiin. Aamulehti, 13.2.2010, s. 35.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]