G. A. Serlachius Osakeyhtiö

G. A. Serlachius Oy
Mäntän paperitehdas 1950-luvulla
Mäntän paperitehdas 1950-luvulla
Yritysmuoto perheyhtiö
Perustettu 1868
Perustaja Gustaf Adolf Serlachius
Lakkautettu 1986

G . A. Serlachius Oy oli vuosina 1868–1984 toiminut suomalainen puunjalostusyritys[1][2]. Tamperelainen apteekkari Gustaf Adolf Serlachius perusti yrityksen vuonna 1868 Mänttään, mistä se myöhemmin laajeni useille paikkakunnille, kuten Tampereelle, Jyväskylään, Vilppulaan ja Vammalaan[3]. G. A. Serlachius Oy:n toiminta itsenäisenä yhtiönä päättyi vuoden 1986 lopussa, kun se fuusioitui Metsäliiton Teollisuus Oy:n kanssa, ja Metsä-Serla Oy syntyi[2].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamperelainen apteekkari Gustaf Adolf Serlachius (1830–1901) perusti vuonna 1868 Mänttään puuhiomon, josta G. A. Serlachius Oy sai alkunsa. Yrityksen perustamispäivänä pidetään 17.9.1868. Mäntän puuhiomo oli yksi suomalaisen puunjalostusteollisuuden alkuvaiheessa perustetuista puunjalostuslaitoksista. Mäntänkoski tarjosi puuhiokkeen valmistamisen edellyttämää runsasta käyttövoimaa, joka saatiin suoraan koskesta. Alkuaikoina puuhioke myytiin pääasiassa Venäjälle. Haasteena toiminnalle olivat erityisesti Mäntän heikot liikenteen maayhteydet. Alkuaikoina yhtiön logistiikkaa hoidettiin hevoskuljetuksin. Myöhemmin liikenneyhteydet paranivat Pohjanmaan radan rakentamisen myötä. [4]

Toisen maailmansodan loppupuolelta lähtien yritys alkoi kehittyä Serlachius-yhtymäksi, joka omisti teollisuuslaitoksia eri puolilla Suomea. [5]

Mäntän kaupunki kasvoi Serlachius-yhtiön ympärille, ja Mäntässä tehtaan, työntekijöiden ja yhdyskunnan suhde muodostui poikkeuksellisen kiinteäksi. Yhtiö rakennutti muun muassa asuinalueita ja vapaa-ajan palveluita tehtaan työntekijöille sekä Mäntän kirkon. [6]

Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntän tehtaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mäntän paperitehdas

Alkuperäisen Mäntän puuhiomon yhteyteen valmistui vuonna 1881 Mäntän paperitehdas, joka käytti raaka-aineenaan myös yhtiön Vilppulassa sijaitsevan puuhiomon tuottamaa raaka-ainetta. [7] Vuonna 1899 yhtiö rakennutti toimipaikkojen välille kahdeksan kilometriä pitkän, kapearaiteisen Mäntän–Vilppulan rautatien lähde?, jolla hoidettiin tehtaiden kuljetusten ohella myös matkustajaliikennettä[8]. Puuhiomon ja paperitehtaiden ympärille rakennettua teollisuustoimintaa laajennettiin vuonna 1914 aloittamalla sulfiittiselluloosan valmistus. [9]

Spriitehtaan rakennukset valmistuivat vuonna 1918 Mäntän tehtaiden yhteyteen. Tavoitteena oli tuottaa kotimaista moottoripolttoainetta sulfiittilipeästä. Kieltolain voimaanastumisen myötä tehtaan käyttöönotto lykkääntyi kahdeksalla vuodella, ja spriin tuotanto voitiin aloittaa vasta vuonna 1927. [10]

Mäntän paperitehtaan toiminta jatkuu nykyisin osana Metsä Tissueta.[11]

Kolhon saha Vilppulassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilppulassa sijaitseva Kolhon kaksikehäinen saha siirtyi G. A. Serlachius -yhtiölle vuonna 1916 tehdyssä kaupassa. [12] Yhtymän tehtailla käyttämä puu hankittiin yleensä pystykaupoilla, ja kauppoihin sisältynyt pystypuu saatiin ohjattua sahattavaksi Kolhoon. Sahausmäärät Kolhossa lisääntyivät, kun yhtiön raakapuun tarve lisääntyi Kankaan paperitehtaan ja Tampereen kattohuopatehtaan siirryttyä yhtiön omistukseen. 1920-luvun alussa sahalla oli kaksikehäinen saha sekä höyläämö. Tuotantoa kehitettiin 1920-luvun lopulla, jolloin rakennettiin kuivaamo ja lajittelulaitos. Kuivaamorakennuksissa aloitti myös puusepäntehdas Mäntän tehtaalta siirretyillä laitteilla. Siellä valmistettiin puutuotteita, kuten ovia, myös vientiin. [13]

Ryötön paperitehdas ja Ostolan höyrysaha Ähtärissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puuhiokkeen saatavuuden parantamiseksi G. A. Serlachius -yhtiö hankki vuonna 1916 omistukseensa osake-enemmistön Ähtärissä sijainneesta Ryötön Paperitehdas Oy:stä, jonka yhteydessä toimi myös puuhiomo. Samassa yhteydessä G. A. Serlachius -yhtiö hankki omistukseensa Ähtäristä myös Ostolan Höyrysaha Oy:n puuvarastoineen.[14]

Tako Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1917 Tampereen kattohuopatehdas eli Kattohuopa- ja paperitehtaan Osakeyhtiö Tampereella siirtyi kaupassa G. A. Serlachius Oy:lle. [15] Vuonna 1923 tapahtuneen hiomon ja paperitehtaan vanhan osan tulipalon myötä tehtaan tuotantoa uudistettiin, ja tehtaalla siirryttiin paperin tuotannosta kartongin tuotantoon. Tehtaalla valmistettiin kromovastikekartonkia. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1932 Takoksi, kun aiempi nimi ei enää vastannut tuotantoa.[16] Takon kartonkitehtaan toiminta jatkuu nykyisin osana Metsä Board -konsernia.[17]

Kankaan paperitehdas Jyväskylässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kankaan Paperitehdas Oy:n osake-enemmistö siirtyi G. A. Serlachius Oy:lle vuonna 1918. [18]

Lielahden tehdas Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Lielahdessa sijainneen J. W. Enqvist Oy:n osakekanta siirtyi G. A. Serlachius Oy:lle, ja yhtiö sulautettiin Serlachius-yhtymään 1965–66. [19]

Vammalan vaneritehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana J. W. Enqvist Oy:n sulauttamista yhtiöön siirtyi yhtiön hallintaan myös Vammalan vaneritehdas. [20]

Pääkonttori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön entinen pääkonttori sijaitsee Mäntän keskustassa näyttävällä paikalla Koskelanlammen rannalla, Valkoiseksi taloksi[21] kutsutussa rakennuksessa. Arkkitehtuurikilpailun pohjalta toteutetun rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Valter ja Bertel Jung[21]. Rakennustaiteellisesti 1930-luvun modernismia[22] edustava rakennus valmistui vuonna 1934[23][21], ja se toimi yhtiön pääkonttorina vuoden 1986 lopussa tapahtuneeseen G. A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n fuusioon saakka[2]. Entisessä pääkonttorissa on toiminut vuodesta 2003 alkaen Serlachius-museo Gustaf, joka on metsäteollisuuden historiaa, G. A. Serlachius Oy:tä ja Mänttää esittelevä kulttuurihistoriallinen museo[23][21]. Rakennus on ollut Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omistuksessa vuodesta 2000 lähtien[23][21]. Rakennus kuuluu Mäntän tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön[6] ja on rakennustaiteellisesti, teollisuushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde[21].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kontio, Erkki O. & Von Bonsdorff Lars G.: G. A. Serlachius Oy 1868-1968. Perheyrityksen vaiheita. G. A. Serlachius Oy, 1968.
  2. ↑ a b c Sirkka Iso-Ettala: Metsä Tissue 150 vuotta: Apteekkari perusti paperitehtaan – Neljän patruunan aika kesti yli 140 vuotta KMV-lehti. 17.9.2018. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 5, 15, 71
  4. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 5-10
  5. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 15
  6. ↑ a b RKY  ι  Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 17.2.2024.
  7. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 10
  8. ↑ Kontio & Bonsdorff, s. 19
  9. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 14
  10. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 20
  11. ↑ Metsä Tissue Suomessa, Mäntän tehdas www.metsagroup.com. Viitattu 18.2.2024.
  12. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 15
  13. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 28
  14. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 14
  15. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 15
  16. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 24–25
  17. ↑ Takon kartonkitehdas www.metsagroup.com. Viitattu 8.4.2024.
  18. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 15
  19. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 60
  20. ↑ Kontio & Bonsdorff s. 60–61
  21. ↑ a b c d e f FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Rakennetun ympäristön selvitys. Keskustaajaman osayleiskaava 2030., s. 30. Mänttä-Vilppulan kaupunki, 2015.
  22. ↑ Hedman, Tarja.: Metsä-Serla Oy:n rakennuskannan jatkoinventointi Mäntässä 1997. Metsä-Serla, 1997.
  23. ↑ a b c Serlachius-museo Gustaf | Serlachius-museot | Serlachius.fi Serlachius. Viitattu 17.2.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=G._A._Serlachius_Osakeyhtiö&oldid=22427367”